torstaina, elokuuta 24, 2006

Vaate tekee lenkkeilijän

Mies hankki pari päivää sitten ulkoilupuvun alennusmyynnistä. Edelliset ferrarihousut olivat Miehen isän ostamat kymmenisen vuotta takaperin. Niissä oli erittäin joustava kuminauha vyötäröllä, mikä selittää pitkän iän. Niissä ei liiemmin verrytelty.

Alennusmyyntitangoissa roikkuvat puvut olivat vähintäänkin kummallisia. Esimerkiksi ovh 198 euroa. Miestä eniten miellyttänyt xxl-yläosa mikäMiehen harteikkaan raamin ympärille kiedottiin suht'koht'sopivasti sai seurakseen housut, joiden lahkeet olivat yli 20 senttiä liian pitkät.

Sellaisia jalkoja löytyy vain amerikkalaisten ammattikoripalloilijoiden geenien jäljiltä. Mies kalkyloi huvikseen, että ne sopisivat just sopivasti noin 210 senttiselle...

Eikä lahkeita voinut edes lyhentää. Vetoketjut olivat valehtelematta neljäkymmentä senttiä pitkät.

Sadetta kestävissä puvuissa sama vika. Ja Rahikaisen neuvo on, ettei sadetta pitäviä kankaita voi lyhentää leikkaamalla. Ne nimittäin eivät sen jälkeen pidä vettä. Ja se on aikamoisen tärkeä ominaisuus sadetta pitävissä ulkoiluasusteissa.

Mies löysi lopulta kauniin myyjättären opastuksella puvun (koko 56D, 89 e), jonka yläosa sopi naftisti - rinnanympärykseni on muuten ilman läskejäkin sama kuin Muhammed Alilla. Nuorempana Miehen keuhkojen tilavuus oli sama kuin Lasse Virénillä, 6,3 litraa, jollen väärin muista, joten siltä puolelta ei tule hengenahditusta, elleivät allergeenit jyllää.

Raiskin puvun housujen punteissa oli kiristettävä naru. Nekin olivat Miehelle 15 senttiä liian pitkät, eikä naapurin emäntä hienolla ompelukoneellaan suostu niitä korjaamaan, tai varmaan suostuisi jos oma ehtoisa sitä häneltä pyytäisi, mutta ei taida nyt viitsiä, kun on tullut pyydetyksi yhtä ja toista.

Poikki, naru taitoksen sisään ja ommellaan kiinni soi Miehen ratio, mutta Naisen mukaan kaikki on paljon monimutkaisempaa. Niin kuin kaikki muukin, huokaisee Mies aina vain konservatiivisemmaksi muuttuvan perusluonteensa mukaisesti.

Verryttelyhousut lököttävät Miehen nilkoista kiinni sidottuna kuin ne kuuluisat, nyt kielletyt makkarat. Mies aikoo mennä Naisen kiusaksi esittelemään niitä kylälle.

Viikko kuurin jälkeen Miehen ja Naisenkin paino alkaa vihdoin hivuttautua takaisin kuurin lopputilanteeseen. Mies veikkaa, että yhdellä reippaalla hikoilulla, viikon aikana kertyneen ylimääräisen nesteen poistamisella paino olisi sama kuin nälkäkuurin lopettamishetkellä. Nyt on kilon verran enemmän, vaikka ainakin Miehen uudet housut tuntuvat jo ainakin sentin verran löysemmältä vyötäröstä, vaikka vatsa pullottaakin aivan eri tavalla kuin kuurin aikana viikko sitten.

Vastoinkäymisiä Miehelle tulee työ- ja lomamatkoilta. Elokuvajuhlat Espoossa, Taiteiden yö Helsingissä, Ruotsi-Suomi -maaottelu viikonloppuna. Ei niissä voi olla suu peitettynä, Mies sanoo. Johan ne kaveritkin katsoisivat kummissaan.

Onneksi talon punaviini Espoossa oli Miehen mukaan niin pahaa, ettei sitä voinut toista tuplalasillista juoda. 24 senttilitraa meni ja Mies luulee, että menee tänäänkin ja huomenna. Huomenna voi mennä enemmänkin, mikä ei ole Miehen mielestä pelkästään paha juttu. Se pitää laskea mielenterveysvaikutteisiin poikkeuksiin. Juhlathan jatkuvat pitkään, Mies nyökkäilee juhajokisena ja energiankulutuskin on sen myötä suurempi.

Jotta tavoitteita ei tarvitse rukata, tiukka linja alkaa taas ensi viikolla. Mies suunnittelee varovaisesti kehittävänsä siihen jonkin ohjelman. Naisellakin on varmasti jotakin mielessä, sillä hän oli eilen latkimassa valkoviiniä ystävättäriensä kanssa. Siellä opeteltiin kuulemma sushin tekemistä. Kolme rullataideteosta oli Nainen kuulemma syönytkin pois näkyviltä. Paino nousi puoli kiloa edellisaamusta. Mies pääsi kehumaan puolen kilon tippumisella.

Ohjelmia on siis ehkä tulossa. Juuri tämä ohjelmien tekohan tässä on hauskaa. Noudattaminen ehkä vähemmän hauskaa, mutta itsepä Mies on tiensä valinnut. Ja Nainen Miehen vaikka ei Miehen tietä, puhumattakaan sen ohjelmista. Nainen tietää omat juttunsa.

Ei kommentteja: