Elämä on monen mielestä lyhyt. Päivät menevät nopeasti ja kun ikä karttuu, aika kiihtyy. Tämä on ihmisen kokemukselle tavallista.
Laihduttaminen on mainio tapa venyttää aikaa. Päivät eivät ole lyhyitä, vaan pitkiä, kokemusrikkaita. Itsetutkiskelun ja -tarkastelun maisemamerkit jäävät mieleen, ruokailut ovat kohokohtia, kuten uuniperunan syönti eilen illalla. Laihdutuskuurilla yksikin päivä rakentuu kuin tavallinen vuosi.
Tämä on mahdollisuus viettää aristokraattista elämää nykyaikana. Vertauskohdan voi saada lukemisesta. Umberto Eco paheksuu sitä, että lukemista yritetään väkisin nopeuttaa esimerkiksi pikaluvulla. Eco sanoo, että lukea pitää hiljaa, nautiskellen, aristokraattisesti. Lojua parvekkeella mukavassa tuolissa ja lukea - tai laihtua.
"Sairaaladieetin" 3. päivä alkaa. Hedelmiä, kasviksia - ja keittoa, joka pistettiin aamuseitsemältä lämpiämään. Toinen viiden-kuuden litran kattilallinen menossa. Helppo päivä siis tiedossa. Ruokaa riittää syötäväksi.
Ongelmana ovat Miehen leikattu polvi, joka rasittui eilen kävelylenkillä ja Naisen sitkasta sitkaampi päänsärky.
Nainen pyöritteli peilin edessä vielä alkuviikolla tiukkaa hametta ympäri löytynyttä vyötäröänsä ja punnitsi itsensä, 76,1 kg. Eilisestä painon pudotus on 0,5 kg. Koko dieetin aikana paino on laskenut 2,5 kg. Se näkyy ja tuntuu, vaikka Nainen vannookin, että tämä on hänen elämänsä viimeinen ohjelmoitu dieetti. Mutta Nainen sanoo, ettei aio näitäkään kiloja takaisin saada.
Miehen paino oli eilen aamulla 98,1 kg, tänään 98,3 - koko dieetti on vienyt siis kahdessa vuorokaudessa vain kilon. Tämä perustunee siihen, että neste oli suurelta osin hävinnyt jo esidieetin aikana. Viime sunnuntaista lähtien paino on kuitenkin tippunut jo 3,7 kg, joten ihan kelvollista. Kasviskeiton ja hedelmien syönti ei kuulosta yhtään hullummalta.
Aamiaiseksi klo 5.30 nautittiin oli kaksi luumua, aamuseitsemäksi siis keitto tulelle. Kaunis päivä tulossa. Mitähän sen pään menoksi keksisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti