keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006

Kysyvälle vastataan

Anonyymi kyselijä ihmetteli (keskustelupalstoilla nähdyllä tavalla monien muiden tapaan), mikä tämä Atkinsin dieetti oikein on.

Kuka tahansa saa helposti tietoa Atkinsin dieetistä googlaamalla tai lukemalla Robert C. Atkinsin teoksia, joita kirjastoista kyllä löytyy. Googlata kannattaa sekä suomeksi että englanniksi, vaikka tietoa ja vastatietoa löytyy kyllä kaikilla mahdollisilla kielillä.

Kysyjä ihmetteli, eivätkö monet ruokailut burstaa insuuliinia ja arveli kysymysmuodossa, että kyse olisi jonkinlaista rasvapaastosta.

Vastasin ja vastaan hieman tarkentaen näin:

Proteiinipitoinen, vähähiilihydraattinen dieetti nimenomaan rajoittaa ruumiin insuliinin tuotantoa. Tavoite on tasainen insuliini. Siinä mielessä Atkinsin dieetti muistuttaa diabetes 2-potilaille (ja sen uhasta kärsiville korkean verensokerin omaaville) entistä useammin suositeltua vähähiilihydraattista dieettiä.

Rasvaa saapi dieetissä olla kylläisyyden tuojana - ja estämään voimakkaasti proteiinipitoisen ruoan mahdollisia, vaikka enimmäkseen teoreettisia haittapuolia ensi viikkoina. Teoreettiseksi haittapuolet jäävät siksi, että dieetti äärimmäisen rasvaisessa muodossaan ei kestä niin pitkään. Alkuvaiheen jälkeen rasva säilyy keskeisenä asiana laihdutuksen ajan, tarkkailussa on ketoosin juuri ja juuri yllä pitävän hiilihydraattimäärän etsiminen - hiilihydraattimäärästä riippuen paino putoaa 0,5 -2 kiloa viikossa, mistä voi laskea laihduttamisen teoreettisen keston. Tämän jälkeen dieetti vapautuu huomattavasti: kyse on saavutetun painon ylläpitämisestä, ei laihduttamisesta. Tällöinkin hiilihydraattimäärän rajoittaminen on tärkeää, mutta ruoka-ainerajoitukset huomattavasti vähäisempiä.

Rasvaisen ruoan syöminen parin viikon ajan opettaa kyllä itse miettimään rasvojen laatua enemmän kuin ns. "normaalielämässä". Tällä dieetillä laihduttaessa ruokahalu vähenee, eikä nälän tyydyttämiseen tarvita kovinkaan suuria määriä ruokaa laskipa sitä missä mielessä hyvänsä. Kun tähän lisää liikunnan, on laihduttavia tekijöitä kolme. Ketoosi, joka poistaa erilaisia hiiliyhdisteitä ruumiista mm. hengityksen ja erityksen mukana, niukentunut energiansaanti - nälättömänä ei viitsi syödä niin paljon ja säännöllisen liikunnan tuoma energiankulutus.

Suurimmalle osalle laihtuminen on tavallista nopeampaa näiden kolmen tekijän ansiosta. Dieetti ei kuitenkaan yllytä mahdollisimman nopeaan laihdutukseen (alkuvaiheen jälkeen), vaan etsimään omaa rajaansa laihtumisen, ylläpitämisen ja lihomisen välille. Siinä yhteydessä on yllin kyllin aikaa miettiä erilaisia terveystekijöitä: toisin sanoen ratkaisuja, jotka soveltuvat omaan elämään.

Ensimmäisten viikkojen superniukkahiilihydraattinen dieetti ei taatusti ole "terveellinen", mutta lihavana oleminen on taatusti "epäterveellisempää". Suurin ongelma on mielestäni kuidun vähäisyys ja maitotuotteiden niukka sijoitettavuus dieetin sääntöihin. Alkuvaihe on kuitenkin mitoitettu kahden viikon mittaiseksi. Sen läpikäyneenä tiedän, ettei helpompaa dieettiä olekaan. Tämä vaikka minulla se alkoi toimia 10 päivän jälkeen eli todella myöhään.

Kritiikissäkin oleellista on, että lihavuudestahan sekä sen tuomista ongelmista tässä pois pyritään. Sen aikaansaaminen ja ylläpitäminen on kestänyt useimmiten vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Ja juuri se on epäterveellistä.

Dieettikriitikot puhuvat muutamien kuukausien (usein ainakin periaatteessa toimivasta)laihdutuskuurista, niin kuin juuri se olisi kaikkien terveysongelmien juuri. Muutamien viikkojen ja kuukausien kuurin terveellisyys ajaa tosiasioiden, lihavuuden vaarojen ohi. Kuitenkin todellista rivien harvenemista tapahtuu terveydellisestä syistä juuri niiden keskuudessa, jotka pysyvät lihavina. Sen sijaan dieettien keskeyttämisiä tapahtuu todella usein.

Sitä ei voi muuta kuin ihmetellä: väitän, että juuri tämä tuttujen ja tuntemattomien ihmisten vastapropaganda laihtumiselle on varmasti suurimpia syitä kuurien keskeyttämiselle.

Meille, jotka kohautamme olkapäitämme näille kommenteille, dieetti - melkeinpä mikä tahansa - on ainakin periaatteessa helppo. Ja kun sen lopetamme / vaihdamme / siirrymme toiseen elämäntapaan, teemme sen ihan itse. Niin kuin ne huonot ratkaisutkin tähän astisessa elämässä.

Miehen paino aamupunnituksessa 91,8 kg eli -17,2 kg vuoden alusta (ja itse asiassa helmikuun alusta), -10,2 kg elokuun eka viikon lopulta ja - 4,3 kg Atkinsin dieetillä. Miehellä on jäljellä laihdutettavaa 16,8 kg, mutta painoindeksin lasku alle 30:n (= 89,5-90 kg) on totta jo ehkä ensi viikon lopulla. Sellainen suhde Miehellä on ollut viimeksi 1980-luvun puolivälissä. Tämä edellyttää, että painonlaskun tahti pysyy samana, mikä ei tietenkään ole mitenkään varmaa.

Nainen on mennyt omia linjojaan. Hiukkasen takapakkia spagetin ja muiden herkkujen vuoksi: 74,3 kg. Olisi pitänyt ottaa kuten ydinfyysikko, vain hiukkasen. Laskua kuitenkin vajaassa puolessatoista kuukaudessa -6,7 kg edelleen. Ei se paha ole.

Ei kommentteja: