maanantaina, helmikuuta 26, 2007

Mikä laulaen menee, viheltäen tulee

Odottakaas vain!

Mies ja Nainen eivät juuri muusta puhukaan. Pari seuraavaa viikkoa olemme ihan hissukseen, keittelemme hiljakseen laihoja keittoja. Virittelemme kroppaa siihen, mikä on kohta puoleksi vuodeksi unohtunut.

Katselemme ulos ikkunasta ja väliin sillä silmällä toisiamme. Kun pakkaset katoavat ja aurinko paistaa, silloin käy usein näin.

Se alkaa. Uusi pyrähdys. Toukokuun lopulla elämän pitäisi näyttää, jos nyt ei suorastaan paremmalta, niin ainakin kepeämmältä.

Se ei voi olla vaikeaa, sillä kaikki mikä syksyllä laulaen meni, on tullut vihellellen takaisin. Hyvä ettei enemmänkin.

Mutta kevät on pidempi, kauniimpi ja tehokkaampi.

Ja tahto. Se on rautaa. Parilaihdutus is back.

Ei kommentteja: